[🖋️BLOGI] Piirustusvälineet hahmottavat, julistavat, raivoavat

Lyijykynän, mustekynän ja hiilen ominaisuudet, eli haahuilua elottomien olentojen persoonallisuuksista.

GRAFIITTI

Lyijykynä suhtautuu itseensä epävarmasti. Sen sävy on anteeksipyytelevä; pahoittelen kun olen täällä näin sotkenut, voitte pyyhkiä minut, jos haluatte.

Lyijykynä saa nyansseja esiin, mutta sittenkin sen jälki on hahmotelman kaltainen. Piirroksen aave, hipaisu enemmän kuin kosketus.

Grafiitti esiintyy lyijykynän salanimellä kuulostaaksen itsevarmemmalta. Lujalta ja armottomalta. Se ei onnistu huijaamaan edes ristikontekijöitä.

MUSTE

Tussi julistaa olemassaolonsa. Se vetää itsevarmoja viiltoja todellisuuteen. Hahaa! Tässäpä olenkin juuri kuten haluan – minusta ette niin helpolla pääse eroon!

Tussille ei ole harmaata aluetta; musteelle terävinkin jälki on joko-tai. Tussille suuret kokonaisuudet ovat yksityiskohtien summia; paksut vedot koostuvat ohuista piirroista.

Tussi määrää säännöt, levittää mustan aukon valkean arkin todellisuuteen. Se imee itseensä valon. Ja lopulta se on kuitenkin jäykkä; tarvitsee kumppaneitaan sanoakseen mitään kokonaista.

HIILI

Hiili on kaaoksen agentti, hallitsemattoman todellisuuden edustaja. Töhertäjä, sotkija ja anarkisti. Mielen synkkien sävyjen tulkki ja kaikkiallisen harmauden airut.

Hiili on alkuaine. Räjähdyksestä syntynyt, räjähtävästi leviävä. Likaisten käsien ystävä ja ajan uurteisiin uppoaja. Elämän karhean tekstuurin paljastaja. Yritäpä vain kieltää minut!

Hiilikynä on yritys hallita hallitsematonta. Oikeaan hiileen on kirjailtu luonto; oksanreiät ja puun syyt. Elämän kiertokulku on hiilen kiertokulkua.

© Tuukka Hämäläinen 2026

Kynäilyä on voittoa tavoittelematon blogi kirjoittamisesta. Tekijä ei saa tuloja blogiin kirjoittamisesta tai tämän sivuston ylläpidosta.